Härdelli

Härdelli

Golda Rosfeber - KTK-II, KRJ-II, YLA2, SHLA-I

Virtuaalihevonen | VH11-017-0234

Nimi: Golda Rosfeber, "Fellu" Rotu: Shetlanninponi
Väri: Ruunikko Säkäkorkeus: 92 cm
Sukupuoli: Tamma Syntymäaika: 15.5.2010 (17v) - 4v 15.5.2012
Omistaja: EmmiN. VRL-03385 Kasvattaja: Catharina Edwall (evm)
Painotus: Koulu- ja valjakkopainotus Koulutustaso: Helppo B/A & 60cm
Saavutukset: KTK-II palkittu helmikuussa 2016 pistein 20 + 17 + 20 + 18 = 75p.
KRJ-II palkittu helmikuussa 2016 pistein 7 + 40 + 16 + 22 + 12 = 97 p.
SHLA-I palkittu helmikuussa 2016 pistein 15 - 20 - 27 - 30 - 12 - 8 = 112p.
YLA2 palkittu 2/2016 pistein 24,5 (17+7,5) - 31 (21+10) - 17 - 16 - 4 = 92,5p

Ratsastaessa kuriton, energinen ja lapsenmielinen - hoitaessa rento ja suloinen!

Fellu on lapsenmielinen ponitamma, joka nauttii kurittomuudesta ja energisistä purkauksista. Yleensä käsiteltäessä tamma on rento ja suloinen tapaus, mutta ratsastaessa tammaa ei pidättele sitten mikään. Sille ominaisia asioita ovatkin mm. tarhassa riehuminen, pukkikohtaukset kentällä, leikkisä näykkiminen ja tarhakavereiden ärsyttäminen. Ponimaisen villistä luonteestaan huolimatta Fellun kanssa on yleensä ihan mukavaa, eikä se koskaan yritä käydä niskanpäälle tai heittäydy jääräpäiseksi kovanaamaksi.

Taluttaessa Fellu on yleensä melko hääräilijä. Se ei tunnu katsovan ollenkaan mihin jalkansa laittaa, vaan saattaa useinkin astua taluttajan varpaille. Pääasiassa tamma vain haahuilee ympäriinsä, pomppii välillä kuin mikäkin pupujussi ja saattaa jopa kavahdella pystyyn. Mehukkaat puskat ja ruohomättäät eivät kuitenkaan Fellua pahemmin kiinnosta. Tai no kyllä se kesällä tykkää mussutella luvan kanssa tallin reunuksilta ruohoa, mutta ilman lupaa se ei sinne änge. Tarhassa Fellu on aika riiviö. Se tykkää ärsyttää muita poneja näykkimällä ja yrittää haastaa leikillään riitaa potkimalla. Erityisesti Fellu on loistavaa seuraa 2-3 vuotiaille varsoille, jotka ovat yhtä energisiä ja leikkisiä kuin poni itse. Fellun voi myös usein nähdä laukkailemassa innoissaan pitkin tarhaa, samalla päätä viskoen ja riemukkaasti pukitellen.

Hoitaessa vastassasi on pirtsakka ponitamma, joka jo heti aluksi yrittää näykkäistä leikkisästi. Fellun hampaita kannattaa varoa - vaikka se ei kovaa näykkäisekään, saattaa vahingossa takalistoon jäädä kipeä mustelma. Pahaa tämä neitokainen ei kuitenkaan tarkoita. Fellu on hoitaessa melko eloisa, joten kiinni se ehkä kannattaa sitoa. Muutoin tamman perässä saa hieman juosta ja pyöriä. Harjaamisesta poni nauttii tiettyyn pisteeseen saakka. Puolen tunnin harjaus-sessiot eivät Fellun mieleen ole, mutta hetken kestävä hemmottelu tuokio saa sen kuitenkin rentoutumaan. Jalat tamma nostaa heti käskystä kun niin pyytää, mutta jalkojaan poni ei kauaa jaksa ylhäällä pitää. Fellun kanssa joutuukin kestämään pientä jalkojen nyppimistä, mutta hieman tammalle karjaisemalla sen saa tottelemaan paremmin. Satulan tai suitsien kanssa ei ole ongelmia niin kauan kun Fellu seisoo karsinassa kiinni laitettuna. Jos poni on irrallaan se karttelee satulaa ja suitsia niin kauan kunnes sen on pakko luovuttaa suosiolla.

Ratsastaessa tamman selkään ei ihan jokainen voi mennä. Se tarvitsee kokenutta kättä ja paljon komennusta. Lisäksi ratsastajalla tulisi olla hyvä tasapaino! Jo selkään mennessä poni kiertelee ja kaartelee eikä meinaa millään pysyä aloillaan. Kun selkään sitten pääsee aloittaa Fellu tunnin heti pienellä pukkilaukka kohtauksella tai muunlaisella riehumiskohtauksella. Tamma onkin ottanut tavaksi pään viskomisen sekä kuolaimelle painamisen. Fellu olisikin hyvä saada hommiin heti alusta, jotta ratsastus-suorituksesta tulisi edes jotain. Kouluratsastuksessa poni ei jaksaisi millään keskittyä, mutta Fellu on kuitenkin kaikesta huolimatta tässä lajissa erittäin hyvä. Se taipuu loistavasti ja käyttää koko kehoaan sekä liikkuu sulavasti kentällä. Tamma kuitenkin helposti lintsaa koululiikkeissä tai kulmissa, joten ratsastajan tulee koko ajan olla tarkkaavaisena. Esteillä puolestaan vauhtia löytyy hieman liikaakin. Jos ratsastaja ei osaa hoitaa hommiaan, juoksee Fellu vain esteiden läpi eikä edes jaksa yrittää. Siksi se tarvitseekin runsaasti kannustusta. Esimerkiksi ennen estettä tammalle on annettava runsaasti kehotuspohkeita, vaikka vauhti olisikin jo riittävä. Näin tamma ymmärtää, että sen on nyt oikeasti hypättävä eikä vain meinata. Lisäksi ohjastuntuman tulee aina olla hyvä, tai muutoin Fellu luulee itse määrääväänsä suunnasta.

Kilpailutilanteissa Fellu on hieman jännittäjä. Se ei tykkää kovasta hälinästä ja melusta, se mieluiten varmaan jäisikin kotiin. Tamma kuitenkin rentoutuu yleensä jo heti alkuverryttelyissä, joten kilpailusuorituksessa jännitys ei kovin usein näy. Jos tammalle jää kuitenkin rauhaton olo, se heittäytyy aivan levottomaksi suorituksessaan ja pelleilee entistä enemmän. Näyttelykehissä Fellu on kuitenkin melkoisesti erilaisempi. Siellä se nauttii ympärillä pörräävistä hevosista ja ihmisistä. Se tykkääkin esitellä itseään kehässä ja yleensä seisoo hyvässä ryhdissä tuomariston edessä. Toisaalta päivän lopussa tamma on usein lopussa, eikä se jaksa montaa päivää putkeen kilpailla.

i. Segrare
she, tummanrautias, 99cm
evm
ii. Benjamin
she, rautias, 100cm
evm
iii. Billyard
she, musta, 100cm
evm
iie. Finette
she, rautias, 108cm
evm
ie. Christel
she, tummanpunarautias, 89cm
evm
iei. Emil SWE
she, tummanrautias, 87cm
evm
iee. Carolie JS
she, rautias, 102cm
evm
e. Golda Blomma
she, tummanrautias, 106cm
evm
ei. Tidning
she, voikko, 103cm
evm
eii. Fallow
she, tummanruunikko, 104cm
evm
eie. Maybeline
she, voikko, 107cm
evm
ee. Solöga
she, vaaleanrautias, 100cm
evm
eei. Ice Gregor
she, rautias, 98cm
evm
eee. Pepillion
she, mustanruunikko, 100cm
evm

i. Segrare oli väriltään tummanrautias 99 cm korkea oripoika. Se syntyi tanskalaiseen shetlanninponisiittolaan vuonna 1990. Varsan tulevaisuus oli lupaava, sillä se oli jo ennen syntymäänsä myyty ruotsalaiseen shetlanninponisiittolaan Hjoleniin. Segrarestä kasvoi komea ja lihaksikas herra jota ryhdyttiin kouluttamaan kouluratsuksi. Oria ratsasti tallin oppipoika Sven Ulson, jonka kanssa Segrares loisti Helppo B tasolla ja lopulta Helppo A radoillakin. Segrare kilpaili kolme kautta, jonka jälkeen sen kanssa ryhdyttiin siitoshommiin. Lopulta ori kantakirjattiin II palkinnolle. Orilta löytyy kannasta tällä hetkellä jopa 75 jälkeläistä, joista suurin osa on tammoja. Segrare viettää tällä hetkellä eläkettä laiduntaen Hjolenin pihapiirissä.

ii. Benjamin oli ruotsalainen kantakirjaori joka kuitenkin toimi jalostusorina myös Tanskan ja Suomen puolella. Benjamin kantakirjattiin Ruotsissa II palkinnolla viisivuotiaana. Tämän jälkeen orin kanssa käytiin uusimassa jalostuslupa aina tietyin väliajoin. Herran kanssa astuttiinkin tammoja jopa 14-vuotiaaksi saakka jonka jälkeen Benjamin loukkaantui vakavasti ja se piti jättää eläkkeelle. 18-vuotiaana ori oli niin pahassa kunnossa, että se piti päästää lepäämään vihreimmille laitumille. Benjamin toimi koko elämänsä aikana pääasiassa siis vain jalostuskäytössä, satunnaisesti se kilpaili koulu- ja estekilpailuissa - tuloksetta.

iii. Billyard oli valjakkopainotteinen komea shetlanninponiori jonka kanssa kilpailtiin valjakkoajon lisäksi myös näyttelyitä. "Billy" syntyi brittiläisessä siittolassa josta se myytiin 10-vuotiaana Ruotsiin siittolaan jalostuskäyttöön. Ori oli väriltään musta ja säkäkorkeudeltaan 100 senttimetriä korkea. Billy on voittanut yli 20 valjakkoajokilpailua ja sijoittunut useissa. Näyttelyissä se on palkittu II- ja III palkinnoilla. Lopulta 12 vuotiaana ori kantakirjattiin III palkinnolle. Billy lopetettiin 27-vuotiaana vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi.

iie. Finette oli ruotsalaisessa ratsastuskoulussa tuntiponina 20 vuotta jonka jälkeen se jäi eläkkeelle. Tamman on kasvattanut laadukas ruotsalainen kasvattaja josta se myytiin ratsastuskoulukäyttöön. Tammasta ei ollut kilpa- tai näyttelyponiksi, sillä se oli korkeudeltaan 108cm eli sentin ylikorkea. Ponilla teetettiin kuitenkin yksi varsa laadukkaalla orilla. Tästä syntyikin hieno jalostusori, Benjamin. Finette menehtyi kaasuähkyyn 22-vuotiaana.

ie. Christel oli syntyperältään brittiläinen poni, joka kuitenkin myytiin Tanskaan Hjolenin shetlanninponisiittolaan. Tamma siirrettiin uuteen asuinpaikkaansa jo kaksivuotiaana. Kotiutumisen jälkeen tamman kanssa alettiin harjoittelemaan näyttelyn perusteita, sekä käytiin harjoittelemassa taitoja erilaisissa Mach Show:eissa. Myöhemmin aikuisiässä tamma siirrettiin rotunäyttelyihin, missä se onkin palkittu useilla I- ja II palkinnoilla. Christelin elämään kuului pääasiassa näyttelyiden kiertäminen sekä siitostammana toimiminen. Tammalta löytyy kannasta kolme tammajälkeläistä sekä kaksi orijälkeläistä. Tamma lopetettiin 19-vuotiaana, kun sille ei ollut enää käyttöä eikä tilaa tallissa.

iei. Emil SWE oli tummanrautias shetlanninponi Ruotsista. Emilin kanssa kilpailtiin huippua raviuraa, sillä oli kova ennätys ja useita voittoja sekä sijoituksia. Voittosummakin oli todella suuri. Ori kantakirjattiin viisivuotiaana Ruotsissa II-palkinnolla. Emil pääsi myös astumispuuhiin ja tammat varsoivat sille yhteensä 29 jälkeläistä. Emil jouduttiin lopettamaan 14-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi.

iee. Carolie JS on upea vanha tamma, joka viettää ansaittuja eläkepäiviä ruotsalaisessa siittolassa. Carolie on tällä hetkellä 35-vuotias ja porskuttaa vieläkin terveenä eteenpäin. Tämän tamman kanssa tehtiin voitokas kilpaura näyttelyissä sen ollessa vielä nuori. Tamman kanssa käytiin huvin ja urheilun vuoksi myös veteraaniluokissa. Neiti kantakirjattiin I-palkinnolle ja sen lisäksi sillä on useita voittoja ihan kansainvälisistä näyttelyistä saakka. Jälkeläisiä tällä rautiaalla tammalla on neljä kappaletta.

Emä Golda Blomma on vuonna 1993 syntynyt tummanrautias ponitamma. Blomma on siis jo 17 vuotias tammamamma, mutta on vielä kuitenkin hyvässä kunnossa ja toimiikin Suomessa toistaiseksi jalostustoimissa. Tamma syntyi Ruotsalaisessa Ytgårdin siittolassa, mutta myytiin 6 vuotiaana Suomeen siitos, koulu ja näyttelykäyttöön. Aikaisemmin tamma toimi kolmevuotta Ruotsissa ravurina, mutta huonolla menestyksellä. Ratsuna Blomma oli aivan eri sarjaa kuin ravipuolella. Sen kanssa kilpailtiin Helppo C luokissa ja tamma voittikin useita kilpailuita. Näyttelykehissä menestys oli ihan mukavaa, II- ja III-palkintoja pääasiassa. Blommalta löytyy tällä hetkellä kolme jälkeläistä.

ei. Tidning oli keskinkertainen ruotsalainen ravuriori. Ponin raviuran vuoksi mm. sen jälkeläinen Golda Blomma tungettiin ravikäyttöön, vaikka sillä ei kykyjä sinne ollutkaan. Tidning on juossut useissa kymmenissä ravikilpailuissa ja voittosumma on 20 150 kruunua. Upeista ravikyvyistään huolimatta ori ei periyttänyt melkein yhdellekään jälkeläiselle lahjojaan. Ainoastaan yksi ori juoksi lähes isänsä tasoisesti ja oli siitoskäytössä - muut orit joko ruunattiin tai pidettiin harrastekäytössä. Tammajälkeläiset puolestaan ovat olleet myös melko paljolti harrastekäytössä, mutta muutamasta tuli oikein hienoja jalostushevosia. Tidningillä on jälkeläisiä yhteensä 21 kappaletta. Ori menehtyi vanhuuden vaivojen vuoksi 23 vuoden iässä.

eii. Fallow saattaa olla monille melko tunematon tapaus, mutta itse ihastelin sen sulavia liikkeitä raviurallaan jo kun olin pikkutyttö. Vaikka Fallow oli herkkä laukalle eikä tämän vuoksi mitään hurjia summia kerännytkään se tunnettiin upeasta ja liidokkaasta ravistaan. Väriltään ori oli tummanruunikko ja säkäkorkeudeltaan 104 senttiä korkea. Rakenteeltaan Fallow oli melko pitkärunkoinen, eikä sitä tästä syystä käytetty näyttelyissä tai kantakirjatilaisuudessa. Fallowia käytettiin jalostukseen muutaman varsan verran.

eie. Maybeline saa suorastaan minut nauramaan. Tämä tamma oli nimittäin luonteeltaan todellakin nimensä mukainen diiva. Vesilätäköistä ei ikinä voinut kuljea ja sateella tamma oli mielummin sisällä lämpimässä kuin kentällä työskentelemässä. Se oli myös äärettömän tarkka ruokailustaan, ruoka piti laittaa verkkoon tai jonnekkin astiaan. Maasta tamma ei ruokaansa suostunut syömään. Noh, tämän nirppanokka luonteensa lomassa Maybeline oli kuitenkin osaava ratsu ja kilpaili briteissä Helppo C tasolla kouluratsastusta sekä 40 senttimetriä korkeita esteratoja. Tamma kantakirjattiinkin kahdeksanvuotiaana III palkinnolle. Jälkeläisiä Maybelinellä on vain yksi, sillä se menehtyi melko nuorena kaasuähkyyn.

ee. Solöga oli ihan perushieno vaaleanrautias shetlanninponitamma. Säkää neidiltä löytyi 100 cm, merkkinä oli pieni söpö tähti päässä. Koska shetlanninponeilla päämerkit ovat melko harvinaisia, oli Solögan tähti monien ihmiste ihmetyksen ja ihailun kohteena. Tamman kanssa kierreltiin näyttelykehiä melko voitokkaasti. Se palkittiin usein I- ja II-palkinnoilla. Lopulta tamma kantakirjattiin II-palkinnolla. Näyttelyiden lisäksi ponilla kilpailtiin myös pienissä este- ja koulukilpailuissa.

eei. Ice Gregor tuli minulle tutuksi vasta melko myöhään, vaikka ori oli jo kilpauransa huipulla. Gregor kilpaili voitokkaasti kouluratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Luonteeltaan ponia on kuvailtu todella haastavaksi, mutta sitä ei kuitenkaan ruunattu sen mahdollisen jalostuskäytön takia. Ja niin siinä kävi, että ori oli todella haluttu brittiläisten tammojen keskuudessa. Gregor kantakirjattiin yhdeksän vuotiaana II-palkinnolla, jonka jälkeen se astui melko tiuhaa tahtia tammoja. Väriltään ori oli rautias ja korkeudeltaan 98 senttimetriä.

eee. Pepillion menehtyi jo valitettavasti nuorella iällä, sillä sen sydämessä oli jotakin vikaa. Luojan kiitos tämä vaiva ei kuitenkaan ollut periytyvää vaan ilmeisesti tamman kehityksessä oli varsa-aikana mennyt jokin vikaan. Ennen sairauden toteamista Pepin kanssa kuitenkin kierreltiin näyttelykehiä ja se varsotettiin muutamaan otteeseen. Väriltään tämä poni oli mustanruunikko ja korkeutta löytyi 100cm.


13.04.2016 Tamma Härdellin Felicia isä Smerups Egyptian Wind KTK-III
01.12.2015 Tamma Härdellin Hulina isä Footlight VV-I, KV-II
11.8.2016 Ori Mayhem Hell Fire isä Felix v.d. Steenwijk KTK-II
26.03.2012 Tamma Faytrian Hardell isä Criostal Phort Láirge Sijoituksia KRJ&VVJ
10.08.2011 Ori Casimir v. Hardell isä Dentons Bablo KTK-III, KRJ-I, VVJ-III, SHLA-I

KRJ Kouluratsastuskilpailut - Sijoituksia 44, joista voittoja 2

05.04.2011, Derby Racing Team, Helppo A, 5/50
08.04.2011, Derby Racing Team, Helppo A, 2/50
09.04.2011, Derby Racing Team, Helppo A, 2/50
21.04.2011, Fiktio, Helppo A, 7/50
12.04.2011, Härdelli, Helppo B, 3/40
25.04.2011, Härdelli, Helppo A, 1/50
25.04.2011, Härdelli, Helppo A, 6/50
04.05.2011, Fiktio, Helppo A, 4/50
05.05.2011, Fiktio, Helppo A, 6/50
23.04.2011, Crash Ponies, Helppo A, 4/60
27.04.2011, Crash Ponies, Helppo A, 5/60
15.05.2011, Riiviöt, Helppo A, 5/40
16.05.2011, Riiviöt, Helppo A, 2/40
16.05.2011, Riiviöt, Helppo A, 3/40
28.04.2011, Haavelaakso, Helppo A, 6/40
05.05.2011, Derbyn Suomalaiset, Helppo A, 2/40
26.06.2011, C Warmbloods, Helppo A, 5/40
20.06.2011, Härdelli, Helppo A, 6/50
20.06.2011, Härdelli, Helppo A, 3/50
24.06.2011, Härdelli, Helppo A, 4/50
24.06.2011, Härdelli, Helppo A, 4/50
17.07.2011, Fiktio, Helppo A, 7/50
01.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 5/40
02.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 5/40
03.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 5/40
04.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 5/40
05.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 5/40
16.07.2011, Cecam Shetlands, Helppo B, 4/40
17.07.2011, Cecam Shetlands, Helppo B, 2/40
27.06.2011, BR Team, Helppo A, 5/40
14.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 6/40
22.07.2011, Cecam Shetlands, Helppo B, 1/40
25.07.2011, Mabel tommyknockers, Helppo A, 2/40
14.07.2011, Aavan Suomenhevoset, Helppo A, 3/50
29.07.2011, Hengenvaara, Helppo A, 5/50
29.07.2011, Hiprakka, Helppo A, 10/100
02.09.2011, Rohmula, Helppo A, 2/60
27.08.2011, Västerby, Helppo A, 5/50
31.08.2011, Västerby, Helppo A, 3/50
20.08.2011, Stal Lycan, Helppo A, 6/100
22.08.2011, Stal Lycan, Helppo A, 4/100
14.09.2011, Mörkövaara, Helppo A, 2/40
15.09.2011, Mörkövaara, Helppo A, 3/40
11.09.2011, Cecam Shetlands, Helppo B, 4/40

ERJ Esteratsastuskilpailut - Sijoituksia 1, joista voittoja 0

24.06.2011, Cecam Shetlands, 60cm, 6/40

27.12.2015 VSN Moondance 2/12 RCH 40,5p tuom. dookie

31.01.2016, kouluvalmennus, kirjoittaja: Emmi V. (143 sanaa)

Tänään valmensin Emmiä kouluratsastuksessa. Hänen ratsunaan oli tällä kertaa ekstrasuloisen ulkonäön omaava ruunikko shetlanninponitamma Fellu. Ja taas kerran ulkonäkö toden teolla petti, sillä Fellun söpön ulkokuoren alta paljastui pieni riiviöponi. Emmi kertoikin heti valmennuksen alkupuolella, että Fellu saattaisi olla hieman hankala tapaus, ja se ilmenikin heti selkäännousussa kun poni ei olisi halunnut ollenkaan pysyä paikoillaan edes hetken aikaa. Ensimmäiseksi ratsukko teki tietysti alkulämmittelyt käynnissä ja ravissa. Fellu näytti painavan ainakin aluksi todella paljon kuolaimelle, eikä se välillä kulkenut oikein suorasti, mutta ohjeistuksillani saatiin nämäkin ongelmat pian kuriin. Valmennuksen päätehtävänä oli nyt melko perusjuttu; peruutukset ja siirtymät. Pääasiassa ratsukko meni sellaista tehtävää, jossa piti tehdä lyhyillä sivuilla kerran ja pitkillä sivuilla vähintään kaksi kertaa mahdollisimman siisti peruutus. Peruutuksesta piti sitten hoputtaa poni suoraan raville, eli peruutuksetkin tehtiin ravista ensin pysähtyen. Tehtävä onnistui Emmiltä ja Fellulta yllättävän hyvin, vaikka muutama pukki Fellulta siinä samalla tulikin.


12.01.2016, päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: EmmiN. (205 sanaa)

Fellun kanssa on jo kilpailemiset kilpailtu, mutta täytyyhän ponin kanssa kuitenkin treenata jotta se pysyisi hyvässä kunnossa. Härdelliin saatiin vihdoin isot kinokset lunta. Kolmen päivän lumimyrsky muodosti ihanat kinokset ja tänään oli mukava keli. Aurinko ei paistanut, mutta sää oli tyyni ja pakkastakin juuri sopivat kymmenen astetta. Päätin tamman kanssa lähteä väsyttävälle hankitreenille tallin viereiselle pellolle. Hanki oli täysin koskematon ja siinä oli upeaa tallustella ponin kanssa. Kävelin tamman kanssa ensin pelllon ympäri, jonka jälkeen jäin tallin puoleiseen päätyyn ympyrälle ja nostin ravin. Fellu oli energinen ja se veti ensimmäiseksi pullihypyn, mutta osasin varautua siihen. Ponilla oli kova meno ja se painoi hurjasti kädelle. Sain ihan tosissani tehdä töitä, jotta saisin Fellun hyvin alle ja kevyeksi. Työstin tammaa ympyrällä välillä vaihdellen suuntaa ja tehden kahdeksikkoja. Kun lopulta onnistuin ja Fellu meni kauniisti nostin laukalle. Ravissa tehty työ unohtui hetkessä ja tamma ryösti kiitolaukalle pukkien kera. Hetken tamma vei minua pahasti, kunnes sain sen takaisin hallintaan. Uusintayritys ja takaisin laukalle. Laukallakin jäimme ympyrälle työskentelemään suuntaa vaihtaen. Loppua kohden tamma alkoi viimein väsymään. Olimme työskennellet yhteensä puolisen tuntia. Otin käynnille ja lähdin kävelemään tallia kohden. Fellu puuskutti ja oli aivan hikinen. Tallissa heitin tammalle fleecen päälle ja menin taluttelemaan ponia kentälle niin kauaksi aikaa, että hengitys tasaantui.


20.01.2016, kouluvalmennus, kirjoittaja: Emmi V. (141 sanaa)

Taas pääsin valmentamaan Emmiä ja hiukan riiviömäistä shetlanninponineiti Fellua. Vuorossa oli jälleen kerran suurin piirtein helppo B-tasoinen kouluvalmennus. Viimeksi valmentaessani tätä samaista ratsukkoa kaikki sujui yllättävän hyvin tuloksin vaikka muutama pieni ongelmakohta valmennuksen aikana ilmenikin. Alkulämmittelyt ratsukko teki melko nopeasti keskiympyrällä. Ensin Emmi ja Fellu kävelivät siinä ympyrällä muutaman kierroksen verran ja sitten ravasivatkin vähän pidemmän aikaa kuin mitä käyntiä mentiin. Ravissa ratsukko teki myös muutaman pysähdyksen, sillä Fellu ei näyttänyt kuuntelevan Emmiä niin hyvin kuin olisi voinut kuunnella. Päätehtävänä valmennuksessa oli tällä kerralla pohkeenväistöt. Emmi kertoi minulle, että Fellu osaa pohkeenväistöt hienosti taipuisuudensa ansiosta, jos vain jaksaa keskittyä ja olla hölmöilemättä. Pohkeenväistöjä tehtiin kentän keskellä niin, että toisen lyhyen sivun keskikohdasta käännyttiin aina kentän keskelle päin ja siitä sitten väistettiin jompaan kumpaan suuntaan takaisin uralle. Fellu tosiaan oli taitava tässä tehtävässä, etenkin lopussa kun se alkoi kuunnella Emmiä vähän paremmin.


06.02.2012, kouluvalmennus, kirjoittaja: aavistus (146 sanaa)

Tapasin hurjan osaavan shetlanninponitamman Fellun EmmiN:n luona. Emmi kertoi, että Fellu on ratsastaessa lähes ylienerginen, minkä kyllä uskoin heti, kun näin heidät lämmittelemässä. Fellu haki laukkaa kevyessä ravissa, ja kipitti hirmuista kyytiä. Se kuulemma painaa hurjasti ohjalle, joten päätimme aloittaa työskentelyn tamman kanssa tasapainon löytymiseksi. Aloitimme pienellä ympyrällä, pyysin Emmiä ratsastamaan tammaa mahdollisimman paljon pohkeella. Käden, varsinkin ulkokäden, tulee pysyä vakaana. Jos poni painaa ohjalle, se ei työskentele riittävästi takaosallaan. Pyysin Emmiä ratsastamaan avotaivutuksen alkeita ympyrällä niin, että poni siirtää takaosaansa ulospäin ja samalla asetus on sisälle. Aina, kun poni painaa ohjalle, pyydetään takaosaa ulos. Sitten vaihdoimme harjoituksen toisinpäin, ympyrällä siirrettiin takaosaa sisällepäin ja asetus oli ulos. Tämä oli ratsastajalle hieman hankalampaa, mutta Fellu alkoi kantamaan itsensä ylempänä ja rentoutui huomattavasti. Tällaiselle energiselle ponille tulee antaa runsaasti tekemistä. Sitä ei pidä jättää yksin, vaan sille tulee kaiken aikaa antaa tehtäviä, jotta sen keskittyminen ei herpaannu.


11.02.2012, päiväkirjamerkintä, kirjoittaja: Miltsu (156 sanaa)

Näin hieman leudompana talvipäivänä oli varsin hyvä purkaa Fellulle kertynyttä ylimääräistä energiaa. Päätinkin ottaa ponin kanssa tänään puomityöskentelyä. Jo ennen Fellun selkään nousemista, saatoin huomata ponin olevan varsin energinen. Selkään noustessani tamma hädin tuskin malttoi pysyä paikallaan. Alkuverryttelyssä Fellu ravasi vielä varsin nöyränä reippaan puoleista ja siistiä ravia. Ohjatessani Fellun ensimmäisille puomisarjoille, poni riemastui aivan täysin. Se rynnisti täyttä laukkaa puomeille, puomien jälkeen poni heitti näyttävän pukkisarjan jossa kuitenkin pysyin kyydissä. Ponitamman rauhoituttua, ohjasin sitä uudelleen puomeille, osaten varautua älyttömiin rynnistyksiin. Ravipuomien ylittäminen eri tahdeissa sujui Fellulta varsin mukavasti, muutamia kertoja lukuun ottamatta. Puomeille laukatessa Fellu yritti jatkuvasti vain lisätä ja lisätä vauhtiaan. Jonkin aikaa sainkin taistella tamman kanssa, kuka määräsi vauhdin. Loppua kohti puomien ylitse laukkaaminenkin alkoi sujua. Lopuksi siirryin Fellun kanssa maneesista kentälle, jossa ravailin vielä reippaan puoleisesti ponin kanssa. Lumihangista huolimatta ponitamma tuntui nauttivan hangessa tarpomisesta varsin paljon. Loppukävelyjen jälkeen Fellu pääsi talliin, jossa riisuin tamman varusteista ja loimitin sen tarhaan menoa varten.


© Kuvat ovat tallin omaisuutta