Crawling Cedina

Champion, KTK-I, VVJ-II

VH18-017-0171
SPC-MR2-2282


Asuu - isossa tallissa
Tykkää - poseerata
Ei pidä - pesupaikasta

Crawling Cedina "Cedina"
shetlanninponi, tamma
s. 15.01.2018, ruunikko, 105cm

kasvattaja Crawling Shetlands, GB
omistaja EmmiN. (VRL-03385)

Valjakkopainote: vaativa

4v. 01.04.2018   —   8v. 01.11.2018   —   14-vuotias

Cedina tuli samassa paketissa koko tallin kanssa, kun ostin Valyrian Shetlandsin itselleni. Brittiläisestä sukujuuresta peräisin oleva tamma oli lähinnä heräteostos, sillä ostin tamman yhden ainokaisen kuvan perusteella. En tutkinut edes tamman sukua enempää, vaan pyysin sen omistajalta hintatietoja ja tarjouduin ostamaan tamman itselleni. Cedina oli mielestäni äärimmäisen kaunis ja näin siinä jotakin sykähdyttävää. Poniin pääsin tutustumaan vasta muutettuani Britteihin. Aluksi Cedina oli varsin epäileväinen kanssani, emmekä meinanneet löytää yhteistä säveltä. Kaksivuotias valjakkoponin alku oli selkeästi murkkuiässä ja se haastoi minua jatkuvasti. Cedinan kouluttaminen olikin suuren työn ja tuskan takana, mutta lopulta siinä onnistuttiin.

Nykyään siitä riitaa haastavasta pirullisesta ponista ei ole enää ripaustakaan jäljellä. Kun Cedinan kanssa saatiin homma pyörimään, on ponin luonne muuttunut melkoisesti ja sen kanssa on mukava työskennellä. Cedinan perus olemus on kuitenkin pysynyt, sillä ei se kaikkien kanssa tule toimeen vieläkään. Miestäni Jacksonia Cedina vie 6-0, eikä mies voi viedä edes ponia tarhaan ilman, että se keksii kaikenmaailman metkuja matkalla. Minulla ja tallityöntekijä Isalla yhteistyö Cedinan kanssa kuitenkin toimii. Tämä poni on aina aktiivisesti mukana ympärillä tapahtuvissa asioissa. Cedina seuraa tarkasti ympäristöään ja puuhastelee mielellään kanssani. Hoitotilanteissa poni seisoo nätisti paikoillaan, mutta se touhottaa milloin mitäkin. Toisinaan tamma roikkuu hihassani, välillä se pökkii päällä ja joskus harvoin se saattaa jopa hieman näykkiä saadakseen huomiota osakseen. Varustaminen on helppoa, sillä Cedina ottaa kuolaimet kauniisti vastaan, eikä pullistele remmejä kiristellessä. Pesupaikkaan poni ei millään viitsisi mennä, sillä se inhoaa vettä ja yrittää kartella sitä kaikin mahdollisin keinoin. Kun tamman jalkoja pesee, se steppaa taitavasti sivulle väistellessään letkusta juoksevaa vesivanaa.

Laumassa Cedina toimii hyvin selväeleisesti ja käyttäytyy aina fiksusti. Poni on kuitenkin tarkka tietyistä rajoista, eikä se esimerkiksi siedä toisia samalla heinäkasalla. Cedina ei kuitenkaan ole mitenkään agressiivinen, vaan sitkeästi se ajaa muut pois kasaltaan aiheuttamatta silti sen suurempaa draamaa. Tämä poni sopisi loistavasti pihattoelämään, mutta toistaiseksi Cedina asustelee karsinassa ja tarhaa isommassa porukassa päivisin. Cedina on myös lajitovereidensa kanssa hyvin samanlainen, kuin ihmistenkin kanssa - se lämpeää hyvin hitaasti uusille tuttavuuksille. Ilkeä se ei ole, mutta sillä menee pitkään lämmetä. Tällä ponilla ei ole kesäihottumaa tai kaviokuumetaustaa ja se laiduntaa kesäisin isoilla niityillämme.

Cedinan työnkuvaan kuuluu valjakkoajo sekä kesäisin näyttelyissä esiintyminen. Kummassakin lajissa tamma on varsin pätevä. Kova työ todellakin palkittiin, sillä Cedina on varmasti yksi parhaimmista poneistani valjakkoajossa ja kilpaileekin jopa vaativalla tasolla. Tammalta sujuu valjakkoajossa mikä tahansa osa-alue. Juurikaan heikkouksia tässä ponissa ei ole. Se on tasainen suorittaja ja yrittää miellyttää minua parhaansa mukaan. Cedina on taipuisa ja nopea reagoimaan apuihin - näin ollen sen kanssa sujuu tiukimmatkin kaarrokset. Näyttelyissä tamma liitää ravatessaan ja olen opettanut sen seisomaan käskystä. Ja Cedinahan tottelee aivan upeasti! Lisäksi tamman jalkoja saa vaivattomasti siirrellä. Varsinaisesti Cedinaa ei ole opetettu kunnolla ratsuksi, mutta käymme sen kanssa välillä maastoilemassa. Cedina ei kuitenkaan osaa perusasioita enempää - se liikkuu käskystä eteenpäin, vaihtaa askellajeja, kääntyy ja pysähtyy. Maastoilut ratsain ovat kuitenkin kivaa vaihtelua niin ponille itselleen kuin minullekkin.

Kuvat © Valyrian Shetlands

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Crawling Picasso
ruunikko, 106cm
evm
ii. Lord Winston
musta, 104cm
iii. Ytron Velvet
musta, 107cm
iie. Bellingham Adore
musta, 103cm
ie. Crawling Dara
ruunikko, 106cm
iei. Derry Grey
ruunikko, 100cm
iee. Derrada Fanny
voikko, 102cm
e. Adina v. Hostberg
ruunikko, 104cm
evm
ei. Signed Soul
rautias, 103cm
eii. Mountain Mist
vaaleanrautias, 100cm
eie. Shana v. Bellington
sysirautias, 104cm
ee. Bettany
ruunikko, 106cm
eei. Remington
punaruunikko, 100cm
eee. Halfrud Fia
mustankirjava, 101cm

i. Crawling Picasso on ison ja laadukkaan shetlanninponisiittolan kasvatti. Picasso oli tarkoitus myydä kisaponiksi kotoaan pois, mutta ponille ei tuntunut löytyvän ostajaa millään. Picassosta kasvoi komea herra, eikä Crawling Shetlandsin omistaja Amelia pystynyt lopulta luopumaan enää tästä hienosta ponista. Ori opetettiin ajolle ja sen kanssa ryhdyttiin kilpailemaan niin ohjasajossa, kuin valjakkoajossakin. Ponia tarjottiin kantakirjaan neljävuotiaana, jonne se hyväksyttiinkin erittäin hyvillä pisteillä. Cedina on oriin ensimmäisen astutuskauden tuotosta, enkä Cedinan ostaessani vielä yhtään tiennyt millaista varsaa Picasso jälkeensä jättäisi. Kun jälkikasvu kasvoi, tuli kaikille kuitenkin hyvin selväksi, että Picasso jättää maailmaan erittäin hyvärakenteisia ja vahvajalkaisia poneja. Ori jatkaa astumista Briteissä luomuna.

ii. Lord Winston syntyi Isossa-Britanniassa, jossa se myös kasvoi ja koulutettiin. Oria valmennettiin valjakkoajoon, mutta ennen ensimmäistä kilpailukautta ponista jätettiin niin mehevä ostotarjous, ettei sen omistaja voinut tästä kieltäytyä. Winston lähti Ruotsiin shetlanninponikasvattajalle siitosponiksi. Orin kanssa kilpailtiin aktiivisesti näyttelyissä. Poni keräsikin itselleen varsin massiivisen kokoelman ruusukkeita sekä pokaaleja. Winston kantakirjattiin kuusivuotiaana, jolloin se sai myös jalostusluvan. Oria on käytetty ympäri Eurooppaa laadukkailla shetlanninponitammoilla. Sen jälkikasvu on perinyt isältään fiksun luonteen lisäksi myös varsin tuuheat jouhet.

ie. Crawling Dara on myös peräisin samalta kasvattajalta, mistä Cedinakin on kotoisin. Dara loukkaantui varsin nuorena, minkä vuoksi siitä ei koskaan saatu käyttöponia kilpailuihin. Myös näyttelyhaaveet saatiin unohtaa, sillä Cedina oli loukkaantumisen vuoksi liikkeissään epäpuhdas. Vamma ei kuitenkaan häirinnyt Daran elämää ja Dara oli varsin onnellinen poni. Se oli erittäin iloinen tamma, jonka kanssa oli miellyttävä touhuta kaikenlaista pientä, kuten rauhallisia maastolenkkejä maasta käsin tehden. Dara eli siitosponin elämää ja varsoi yhteensä viisi kertaa, joista neljä varsaa syntyi elävänä ja ne olivat terveitä.

e. Adina v. Hostberg päätyi harrasteratsuksi nuorelle ponitytölle, jonka kanssa Adina vietti varsin aktiivista elämää. Tyttö kilpaili tamman kanssa koulussa ja esteillä, eikä kenellekään jäänyt epäselväksi tämän parivaljakon yhteensopivuus. Tämä ratsukko ilahdutti katsojia sekä tuomareita. Näiden yhteistyötä katseli mielellään hymyssä suin. Tyttö kuitenkin kasvoi Adinasta ylitse ja tytön oli aika siirtyä isompiin hevosiin. Adina päätyi myyntiin ja mielenkiintoisen sukunsa vuoksi Crawling Shetlandsin omistaja Amelia osti tamman oman laumansa jatkoksi. Adina opetettiin ajolle ja sen kanssa ryhdyttiin kilpailemaan vielä vanhoilla päivillä valjakkoajossa. Tamma olikin siinä varsin taitava. Adina varsoi kaksi kaunista tammavarsaa, joista molemmista kasvoi hyvärakenteisia ja fiksuja rotunsa edustajia.

ei. Signed Soul on tunnettu raviponi, joka kuitenkin loukkaantui vakavasti kahdeksanvuotiaana ja se jouduttiin valitettavasti lopettamaan. Vaikka Soul lopetettiin hyvin nuorella iällä, kerkesi se jättämään jälkeensä melkoisen kasan jälkeläisiä. Ori kantakirjattiin kolmevuotiaana, jonka jälkeen se astui kolme kesää putkeen. Ponin kanssa startattiin astumisen ohella, mutta kilpaileminen selkeästi kärsi tästä. Viimeiset vuodet ennen ponin menehtymistä sen kanssa keskityttiin pelkästään starttaamaan. Soul oli väriltään kaunis rautias ja ulkonäöltään erittäin näyttävä. Tämä oli varmasti yksi suuri syy sen suosioon jalostuskäytössä. Soulin varsat ovat päätyneet niin raviradoille kuin ratsunkin virkaa toimittamaan.

ee. Suloinen Bettany oli ruma kuin synti, mutta luonteeltaan sitäkin kullanarvoisempi poni. Bettany kilpaili nuorena tyttönä raveissa, mutta sen menestys oli heikkoa. Tamma siirtyi ravikäytöstä ratsastuskoulun opetusponiksi. Siinä se olikin erittäin taitava ja tamma kantoi pieniä lapsia kyydissää hyvin tunnollisesti, ihan kuin sillä olisi ollut kyydissän kallisarvoinen jalokivilasti. Ratsastuskoulun kävijöiden iloksi Bettany astutettiin ja se synnytti aurinkoisena kesäaamuna suloisen ruunikon tammavarsan maailmaan. Varsa myytiin nuorelle ponitytölle harrasteratsuksi ja Bettany jatkoi elämäänsä tuntiratsun virassa.

Jälkeläiset

t. Valyrian Scyrilla 02.05.2018 i. Wanteborgs Jupiter VIR MVA Ch, KTK-I
t. Valyrian Athena 30.05.2018 i. Cenwig Athelstan -
t. Valyrian Chikorita 15.11.2018 i. Goldenrod Hummingbird KTK-II

Kilpailumenestys

Kantakirjatilaisuus 20.05.2018   —   20 + 20 + 20 + 20 = 80p - KTK-I

VVJ Laatuarvostelu 30.03.2019   —   6,5 + 40 + 17 + 20 + 15 = 98,5p. VVJ II


Näyttelytulokset

Champion - arvonimi myönnetty 03.08.2018

25.04.2018, NJ-näyttelyt, Ruusupellon tila, 3/12 irtoSERT (pt. Kati)
07.05.2018, NJ-näyttelyt, Einfall, irtoSERT (pt. Welby)
16.05.2018, NJ-näyttelyt, Valyrian Shetlands, 2/12 irtoSERT (pt. Jannica)

VVJ Valjakkoajo - 43 sijoitusta

21.04.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilölle, 2/30
22.04.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilölle, 5/30
24.04.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilölle, 3/30
29.04.2018, Mörkövaara, vaativa koulukoe yksilölle, 3/30
30.04.2018, Mörkövaara, vaativa koulukoe yksilölle, 4/30
13.04.2018, Hengenvaara, vaativa tarkkuuskoe yksilölle, 2/50
04.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 1/14
04.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 3/14
04.05.2018, Valyrian Shetlands, vaativa tarkkuuskoe, 3/21
08.05.2018, Valyrian Shetlands, vaativa tarkkuuskoe, 2/21
09.05.2018, Valyrian Shetlands, vaativa tarkkuuskoe, 4/21
09.05.2018, Adina, noviisi kestävyyskoe yksilöille, 1/24
10.05.2018, Adina, vaativa kestävyyskoe yksilöille, 2/5
12.05.2018, Adina, vaativa kestävyyskoe yksilöille, 2/5
12.05.2018, Ratsutalli Lilja, vaativa yhdistetty yksilöille, 2/13
13.05.2018, Ratsutalli Lilja, vaativa yhdistetty yksilöille, 3/13
18.05.2018, Ratsutalli Lilja, vaativa yhdistetty yksilöille, 2/13
19.05.2018, Ratsutalli Lilja, vaativa yhdistetty yksilöille, 1/13
24.05.2018, Ratsutalli Lilja, vaativa yhdistetty yksilöille, 2/13
02.06.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilöille, 5/30
04.06.2018, Mörkövaara, vaativa koulukoe yksilöille, 4/30
04.06.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilöille, 4/30
07.06.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilöille, 3/30
11.06.2018, Mörkövaara, vaativa koulukoe yksilöille, 2/30
13.06.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilöille, 5/30
29.06.2018, Mörkövaara, vaativa koulukoe yksilöille, 3/30
30.06.2018, Mörkövaara, vaativa koulukoe yksilöille, 5/30
30.06.2018, Mörkövaara, vaativa tarkkuuskoe yksilöille, 2/30
11.05.2018, Brendan, vaativa yhdistetty pareille, 1/25
13.05.2018, Brendan, vaativa yhdistetty pareille, 2/25
08.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 3/14
12.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 3/14
16.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 1/14
18.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 1/14
20.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 2/14
22.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 3/14
25.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 2/14
25.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 3/14
29.05.2018, Yorca WBs, vaativa koulukoe pareille, 3/14
01.05.2018, Crimson, vaativa tarkkuuskoe pareille, 1/14
06.05.2018, Crimson, vaativa tarkkuuskoe pareille, 3/14
07.05.2018, Crimson, vaativa tarkkuuskoe pareille, 3/14
07.05.2018, Crimson, vaativa tarkkuuskoe pareille, 2/14

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä 27.03.2018

Oli aika alkaa tutustumaan uusiin poneihini, jotka olin tallin mukana ostanut. Päiväruuan jälkeen suuntasin tarhaan Cedinan luokse. Olin kuullut, että tämä poni olisi oikea päänvaiva, sillä se haastoi ihmisiä jatkuvasti. Poni mulkoili epäilevästi minua tarhan nurkasta ja lopulta käänsi kuin mieltään osoittaakseen minulle peppunsa. Päätin, että tänään tutustuttaisiin neidin kanssa ihan vain harjailemalla ja hoitamalla tallissa. Tämä oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä kun lähdin lähestymään tammaa tarhassa, se lähti kuin mikäkin pikakiituri juoksemaan minua pakoon tarhassa.

Tästä lähtikin tahtojen taisto. Kaiken maanittelun, porkkanoiden ja nurkkaan ajo yritysten jälkeen olin hiestä märkä. Koska ilma oli vielä talvisen kylmä, oli päälläni miljoona kerrosta vaatteita ja ponin perässä juokseminen sai hien kunnolla pintaan. Lopulta päätin hakea juoksutusraipan tallista ja pistää poniin vauhtia. Kyllä se jossain vaiheessa väsyisi ja luovuttaisi. "Juoksutin" Cedinaa ympäri tarhaa yli 20 minuuttia. Tamma laukkasi häntä tötteröllä ja yritti jatkuvasti muljuttaa minua vaihtelemalla suuntaa. Reagoin näihin kuitenkin nopeasti ja juoksutin tammaa siihen suuntaan mihin halusin. Lopulta poni rauhoittui ja esitti luovuttamisen merkkejä. Se pysähtyi ja maiskutteli huuliaan nöyrästi. Poni oli aivan läpimärkä hiestä, se puuhkutti ja höyrysi. Kävelin tamman luokse ja tällä kertaa se antoi vaivattomasti ottaa itsensä kiinni.

Kävin hakemassa tallista fleeceloimen, jonka puin tamman päälle. Lähdin taluttelemaan sitä tallin pihalla, jotta ponin hengitys tasaantuisi. En myöskään halunnut sille mitään lihasjumeja yms. joten olisi tärkeää kävelyttää sitä jonkun aikaa. Kun ponin hengitys alkoi olla OK, menimme takaisin talliin, jossa aloin harjaamaan Cedinaa siistiksi. Hiki oli alkanut kuivumaan karvan pintaan, mutta paikka paikoin se oli vielä märkä. Tarkastin tamman kaviot ja selvitin sen harjan sekä hännän. Kiitin ponia taputtamalla sitä kaulalle. Yhteistyö tallissa sujui varsin mutkattomasti, kun ponille oli näyttänyt kaapin paikan. Lisäksi se oli tietysti väsynyt juoksemisesta, mikä varmasti helpotti tamman käsittelemistä. Nakkasin Cedinalle ohuen kaulakappaleellisen fleeceloimen niskaan, jottei se tämän urheilun jäljltä jäätyisi sinne. Tarhailuaikaa kun oli jäljellä vielä useampia tunteja.

Kirjoittanut EmmiN. (omistaja) ja teksti sisältää 304 sanaa.

Klikkaa otsikkoa sulkeaksesi

Päiväkirjamerkintä 23.05.2018

Tänään oli se päivä, kun suurin osa Valyrian Shetlandsin poneista pääsivät vihdoin laitumelle! Poneja ollaan totutettu vihreään ahkerasti jo etukäteen, jotta vältyttäisiin mahojen kipeytymisiltä. Ilma oli lämmennyt parin viikon aikana hurjasti, minkä vuoksi laitumet olivat suorastaan räjähtäneet käsiin. Vihreä kasvillisuus oli jo todella pitkää ja mehukasta. Ponit laitettiin viiteen eri laitumeen - kolme tammalaumaa ja kaksi orilaumaa. Lisäksi pihapiirissä oli muutamia isompia nurmitarhoja, joihin osa poneista pääsi yksinään viettämään kesää.

Krisse pääsi laiduntamaan isoimpaan tammalaumaamme, johon kuului Krissen lisäksi Cedina, Beretta, Shalya, Mytty, Karu, Stella, Haamu ja Dumle. Kaikki ponit olivat jo tuttuja toisilleen, sillä osa poneista tarhaa keskenään ja osa asuu pihatossa. Kaikki olivat melko sosiaalisia ja ystävällisiä poneja. Tiesin siis jo valmiiksi, ettei näiden kesken tulisi minkäänlaisia ongelmia. Jackson, Ira ja Henrietta tulivat auttamaan minua tammojen siirrossa. Jokainen poni tarkistettiin tallissa, jotta tiedettiin niiden olevan varmasti kunnossa. Mittasimme kuumeen, tarkistimme kaviot ja päällisin puolin koko ponin. Kun kaikki näytti olevan kunnossa, oli aika lähteä viemään poneja. Minulla oli kädessä kolme ponia, kaikilla muilla kaksi. Laitumelle oli matkaa noin kilometrin verran, joten saimme hieman kävellä. Matka taittui kuitenkin nopeasti. Krisse hieman tanssahteli otteessani innostuksesta, mutta pysyi kuitenkin hyvin hallittavissa. Shalya ja Mytty raahautuivat Iran kanssa perässä, eikä poneilla tuntunut olevan mikään kiire. Mitkä laiskimukset! Haamua ja Dumlea selkeästi harmitti ötökät ja ne kiukuttelivat Jacksonille. Haamu yritti välillä näykkiä ja Dumle viskoi päätään turhautuneena.

Pian laidun oli edessämme. Menin portista sisään ensin ja odotin, että kaikki pääsivät laitumelle sisälle. Pistin portin kiinni ja menin hyvän matkan päähän muista poneista. Kaikki yhtä aikaa päästimme poneista irti. Kohta neitokaiset sinkosivatkin matkaan kuin pieru saharaan. Värikirjo pieniä shetlanninponien pyllyjä vilisi silmissäni. Ne juoksivat eteenpäin kuin niillä olisi tuli jalkojen alla. Naureskelin ponien menoa. Kärjessä viiletti nuorin tammamme, Karu. Sillä oli selkeästi eniten menohalua ja poni kajauttelikin melkoisia pukkeja ilmoille. Stella härkki hieman muita ja näykki niitä kyljistä, mutta ihme kyllä ketään muista poneista ei hermostunut neidin hölmöilylle. Beretta väsyi juoksemiseen ensimmäisenä. Se asettui aloilleen ja alkoi mutustaa vihreää. Välillä muiden juostessa ohi poni liittyi vielä hetkeksi mukaan muutaman raviaskeleen verran, kunnes se taas stoppasi takaisin syömään. Juokseminen loppui noin vartin jälkeen ja kaikki rentoutuivat syömään. Cedina, Shalya, Karu ja Haamu olivat kaikki aivan hiestä märkiä, muut säilyivät suht kuivina. Onneksi kesä kuitenkin kuivattaa! Laskin tammojen riimut ja narut laatikon alle, jossa ne olisivat suojassa mahdollisilta vesisateilta ja lähdimme porukalla kävelemään takaisin kohti tallia.

Kirjoittanut EmmiN. (omistaja) ja teksti sisältää 389 sanaa.

Klikkaa otsikkoa sulkeaksesi

Tämä on virtuaalihevonen - This is a sim-game horse